Bella Semento kaipaili hieman taukoa opinnoistaan. (Jälleen!) Kohteeksi valittiin mukava puisto, jossa Bella pystyi helposti harrastamaan mieliharrastustaan...
...nimittäin meditointia! 
Meditointisession jälkeen Bella päätti opetella kalastusta, kun järvi kerran oli siinä vieressä. (Toisin sanoen meikäläinen yritti saada kaveruutta kasaan ton salaseuralaisen kanssa...)
Huonoja uutisia: Kun hetkeksi irrotin silmäni ruudusta, on silmänkääntäjä vauhdissa. Murr... (Bella näyttää niin söpöltä tos kuvassa! :D)
"Outo tyyppi", toteaa Bella ennen kuin...
...huomaa lompakon kadonneen.
Silmänkääntäjä ei jäänyt kiinni, joten Bella ei voi asialle mitään ja kipittää masentuneena tontille, jossa oli viimeksi ollut mukava baarimikko.
Ja juu, olihan siellä baarimikko, mutta myös jälleen tälläinen kummajainen. Bella tunsi taas ne väreet, mutta tällä kertaa ne olivat lämpimämmät. Bella päätti puhua tälle oudolle henkilölle.
Keskustelu alkoikin ihan mukavasti, he juttelivat niitä näitä. Naisen nimi taisi olla Raisa Synkmieli, ja rupattelun yhteydessä kävi, ettei tämä voi sietää taidetta.
Sitten Raisa pamautti oudon kysymyksen: "Kuulitkos että Herra Tyrnyn haamu tuli jälleen kummittelemaan Hyttysen kartanoon?"
"Anteeksi kuinka?" Bella ihmetteli ja jatkoi: "En tiedä kenestä puhut." Raisa näytti hämmentyneeltä ja tokaisi Bellaa tutkaillen: "Kaikki meikäläiset Herra Tyrnyn tietää! Yleensä vaistoni ei ikinä petä..."
"Ketkäs ovat sinun vanhemmat?" Raisa kysäisi."En tiedä. Minut löydettiin jonain yönä ilman vanhempiani, ja olen ollut siitä asti orpo."
Raisan ilme pehmeni heti. "Jaa jaa, sehän selittää kaiken. Onnea tulevaisuuteen."
Raisa halasi Bellaa...
...ja katosi.
Bella lähti asuntolalle päin pää sauhuten. Täh, täh, täh? Mitä oli meneillään?
Tapahtumista huolimatta Bella pystyi keskittymään ihan mukavasti opiskeluun, vaikka ympärillä olikin tuollainen kaaos.
Kaverienkin havittelu tuntui luonnistuvan, kunhan vain sai olla rauhassa...
Mutta silti välillä pikku hajamielisyys iski, ja Bella saattoi kulkea ympäri asuntolaa pyjamassa.
Monenmoiset kerrat Bella heräsi keskellä yötä meditoimaan asuntolan hiljaisuuteen.
Hieman "toistokuvaa" tästä ihanasta hiljaisuudesta. Oikeesti, ihme et kerrankin ei oo ketään lähistöllä!
Yhtenä yönä meditoimisen jälkeen tuli ensilumi.
Kaikki tietty olivat innoissaan, ja Bellakin innostui tanssimaan! (Toisinsanoen meikäläinen päätti opettaa sille hula-tanssin, koska yliopistossa sitä tanssitaan enemmän kuin twiikki-saarilla.)
Mutta lumen iloa ei kestänyt kauan, sillä ilkeät juorut olivat alkaneet kiertää kampuksella, joka johti siihen...
...että Bellaa alettiin syrjimään. Bella ei ikinä saanut tietää huhujen aihetta, mutta hän epäili kyseessä olevan hänen ja Raisan tapaaminen. Kukaan muu ei kuulemma ollut ennen halannut Raisan kaltaista outoa heppua.
Ei sinänsä että Bella olisi halaamista pahoitellut. Välillä hän vain kaipasi seuraa ja sekamelskaa.
Mutta kevät päätti nostaa päätään. Mistäkö Bella tietää? Oven edessä leijuvat perhoset ovat varma merkki. Ja osamme päättyy tähän "koskettavaan" lauseeseen. Arigatoo, kolmas osa tulee olemaan 36 kuvanen, eli pisin tähän mennessä. Lisäksi tulee semmonen miehenturjake esiin.
Kolmas osa on jo kuvattu, mutta sitä saatte odottaa. (Ihan kun kukaan odottais, eihän tässä vaiheessa kukaan kai lue?) Meen viikon telttaleirille! Odotellessa kommentointia ja uusia lukijoita :) Heippa!
